1. áigodat: Dološ guhkes luođit (ovdal 1840-logu)

Olaus Sirma/Čearbmá Ovllá
(1650 álggus–1719)

Eanodaga báhppa

Olaus Sirma lei riegádan Giema sámis, vejolaččat Soađegili guovllus, muhto eat vissásit dieđe justa goas, várra 1650-logu álggus. Son lohkagođii báhppan Uppsalas 1672:s ja vihahuvvui Eanodaga guovllu báhppan 1675:s.

Eanodagas

Gonagasas ártegis beaggin

Uppsalas professor Johannes Schefferus oahpásmuvai Sirmain. Dan áiggi eai diehtán Eurohpás ollu sápmelaččaid birra ja Ruoŧa ráđđehus lei addán Schefferussii bargun čohkket dieđuid sámiid birra ja juohkit dieđuid sámiid birra máilbmái.

Duogážin dán bargui lei dat go lei beaggán ahte Ruoŧa gonagasa (Gustav II Adolf 1594–1632) soahteveahka ii vuoitán soahtevuoittuid golmmalotjahkásaš soađis (1618–1648) dušše soahteveaga čehppodagain, muhto ahte sis ledje sámi noaiddit maid soalddáhin. Dán beaggima galggai Schefferus njulget ja muitalit albma dieđuid sápmelaččaid birra máilbmái.

Luohteteavsttat professorii

Olaus Sirma čálii muittu mielde guokte luohteteavstta ja attii daid Schefferussii gii almmuhii sápmelaččaid birra latiinnagillii girjji Lapponia 1673:s.   Lapponia jorgaluvvui eará Eurohpá gielaide (duiskka-, ruoŧa- ja suomagillii) ja dán láhkai šadde dát guokte divtta dovddusin miehtá Eurohpá. Dát guokte divtta hirpmástuhttte eurohpálaččaid, go eai sii lean jáhkkán ahte sámiin gávdnojit nu čáppa ráhkesvuođalávlagat. Dát almmustuvve aiddo vel dan áigodagas go Eurohpás lei álgimin romantihkaáigodat. Divttaid namat leat «Moarsi fávrrot» ja «Guldnasaš»



 

© Davvi Girji OS 2008