2. áigodat:
Eallingeardemuitalusat, oskkoldaga čállosat ja muittašangirjjit (sullii 1840–1930)

Johan Turi (1854–1936)

Johan Turi

Johan Turi. © Borg Mesch / Kiruna kommun bildarkivet.

Gii lei Johan Turi?

Johan Turi, Ovles Juhán, riegádii Norgga beale Sámis, Guovdageainnus 1854:s ja jámii Čohkkirasas Ruoŧa beale Sámis 1936:s. Juo mánnán, vuollel 10 jahkásažžan son gárttai fárret bearrašis mielde máttásguvlui, ja bearaš ásaiduvai Ruoŧa beallái Čohkkirassii birrasiid 1870:s Fárrema sivvan lei gávdnat ođđa guohtoneatnamiid, maŋŋá go sin siida ii šat beassan johtit Suoma beallái dálveorohagaide rádjagiddema geažil (1852). Ođđa ruovttubáikkis fas boazosámit šadde gilvalit guohtoneatnamiid alde stuorru ruvkegávpogiin Gironiin, vuovdečuohppanealáhusain ja dáloniiguin. Maiddái ruovdemáđiija Narvikii gáržudii eatnamiid.

Čilge «visot sámi eallima»

Johan Turi elii dan áiggis go sápmelaččaid orohagat sakka gáržo. Son čállá girjjistis mo láddelaččat ja dážat váldet sámiid eatnamiid ja mo sápmelaččat sordojedje ja šadde sirdit eret iežaset guovlluin. Girjjis Muitalus sámiid birra son lea čállán hui dárkilit ja čielgasit buot mii guoská sámi eallimii danin vai ii oktage beasa botnjat nuppi guvlui dan mo sámiid eallin duođas lea dahje gielistit sámiid ala. Girjjis lea čielga oaidnu Sámeeatnama koloniserema vuostá.

Sárdnu njuolga

Turi lea čállán girjji njálmmálaš vuogi mielde. Son sárdnu njuolga nu mo sánit bohtet njálmmis báhpárii –&nbps;njuolga váimmus. Turi dovdá bures johttisámiid ealáhusa nu mo dat lei su ealedettiin. Son čállá ja sárgu govaid gumppiid, getkkiid ja guovžžaid bivdima birra. Son muitala losses johtolagaid birra duoddariid badjel.

Muitalus sámiid birra almmustuvai 1910:s sámegillii ja dánskkagillii Københámmanis. Dat leage vuosttaš davvisámegillii almmustuvvan girjjálašvuođa girji, man sápmelaš lea čállán. Girji muitala sápmelaččaid beaivválaš eallima birra ja das son čilge mo sápmelaččat leat doloža rájes birgehallan ja eallán iežaset guovlluin ja duovdagiin. Girjjis leat ollu dieđut sápmelaš árbevieruid birra, oskku, eallinvuogi, ja álbmotdálkkodeami birra. Girji lea dehálaš vuođđogirji sámiid eallima ja historjjá birra.

Dánskalaš nisu movttiidahtii

Dánskalaš álbmotdutki ja dáiddár Emilie Demant Hatt movttidahtii Johan Turi čállit girjji sámi eallima birra. Emilie Demant (maŋŋelis Hatt) lei boahtán Ruota Sápmái oahpásmuvvat badjesámiid eallimii jagiid 1907–1908 ja son lei dasto Turi dállodoallin ja girjjálaš veahkeheaddjin jagi 1908 áigge. Turi ja Hatt ovttasbarggu boađusin ilmmai girji Muitalus sámiid birra sámegillii ja dánskkagillii oktanaga. Girji lea jorgaluvvon maid eará gielaide: duiskkagillii (1912), ruoŧagillii (1917), eaŋgalasgillii ( 1931) fránskkagillii (1975) suomagillii (1979) ja uŋgáragillii (1983).


Máinnasčoakkáldat

Turi lea maiddái almmuhan máinnasčoakkáldaga Lappish Texts (Sámi deavsttat 1920) ja mátke- ja bivdomuitalusaid Från Fjellet (Duoddaris 1931), 1988:s namain Sámi deavsttat. Duoddaris.

Girjjit

  • Muitalus sámiid birra (1910)
  • Lappish Texts (1920)
  • Från Fjellet (1931)
  • Sámi deavsttat. Duoddaris (1988)

 

Gáldut

Artihkal: Israel Ruong: Johan Turi s. 168–170

Einejord, Jon Eldar ja Jernsletten Per, doaimmaheaddjit 1987: Giellavealgu. Universitetsforlaget AS

Gaski Harald 1998: Čálagovat. Sámi girjjálašvuođa historjá. Davvi Girji

Simma Lars H:son, Solbakk Aage, Utsi Jon Ola, Näkkäläjärvi Elli Sivi, doaimmahus 1987: Čuotnamat Sámi Antologia 1673–1980 Sámeskuvlastivra Jår’galead’dji Å.s.

Aage, Solbakk 1997: Sámi Historjá 2. Davvi Girji



 

© Davvi Girji OS 2008