3. áigodat: Assimilerenpolitihkka ja vuostálastin (1900-logu álggus–sullii 1920-rádjai)

Anders Larsen (1870–1949)

Anders Larsen

Anders Larsen. © Tromsø museum.

Gii lei Anders Larsen?

Anders Larsen lei riegádan Návuonas Silvetnjárggas ja son lei áviisadoaimmaheaddji ja oahpaheaddji.

Áigi goas son elii

Anders Larsen elii garra dáruiduhttináiggis goas buot, mii sámi álbmogii gulai, badjelgehččojuvvui. Dađistaga sápmelaččat ieža maid eai atnán iežaset kultuvrra árvvus. Dáruiduhttináiggis Anders Larsen geahččalii kultuvrra, politihka ja dáidaga vehkiin sámiálbmoga árvvu loktet.

Maid Anders Larsen čálii?
Aviisadoaimmaheaddji

Anders Larsena mii muitit áviisadoaimmaheaddjin ja girječállin. Son doaimmahii ođasáviissa man namma lei Sagai Muittalägje 1904’ rájes gitta 1911’ rádjái. Sagai Muittalägje maid lei gaskaoapmin oažžut vuosttaš sápmelačča, Isak Saba, Norgga Stuoradiggái. Sagai Muittalägje aviissas almmustuvai maiddái Sámi soga lávlla cuoŋománu 1.b. 1906:s.

Beaivvi Álgu

Anders Larsen čálii oanehis romána, Beaivvi Álgu (1912). Dan girjjis lea guovddážis sámi iešárvvu lokten. Girji almmuhuvvui vuos Sagai Muittalägjes osiid mielde. Girji lea álkeslágan romána mas fáddán lea ain dálge áigeguovdilis áššit, namalassii sámi álbmoga boahtteáigi. Girji lea dehálaš danin go dat addá sápmelaš lohkkái vejolašvuođa ieš hutkat ja jurddašit man láhkai sámit galget bissut álbmogin boahtteáiggis eaige dáruiduhttot ja suddat eará álbmogiidda.

Vaikko girji leage čállon juo guhkes áigi dassái, de soaitá dat livččii dehálaš logus maiddái dutnje, nuorra lohkki. Áigi goas girji lea čállon, lea dieđusge váikkuhan girjji giela ja fáttá, muhto dás beasat guldalit oasi Anders Larsena girjjis Beaivvi Álgu ja soaitá don movttedat ieš lohkat eanet.

Girjjit



 

© Davvi Girji OS 2008