5. áigodat: Ahtanuššama áigi (1970–1995)

Nils-Aslak Valkeapää (Áillohaš) (1943–2001)

Nils Aslak Valkeapää_Aillohas

Nils-Aslak Valkeapää (Áillohaš). © Ola Røe.

Máŋggabealát sámi dáiddár

Áillohaš dahje Nils-Aslak Valkeapää riegádii 1943:s Eanodagas Suoma Sámis. Son orui Beattehis Eanodagas ja Ivgobađas Norggas. Áillohaš lei máŋggabealat dáiddár guhte čálii divttaid, juoiggai ja málii govaid. Su vuosttas jietnaskearru «Joikuja» (Luođit) ilmmai juo 1968:s ja bovttii stuorra fuomášumi go das vuosttas geardde geavahuvvojedje čuojanasat luohtái dahje juoigamii. 1970:s almmuhii Áillohaš vuosttaš girjjis Terveisiä Lapista – Helsing frå Sameland, mii lei pamfleahtta. (Pamfleahtta lea digaštallančállosat).

Áillohačča diktagirjjit

  • Giđa ija čuovgadat (1974)
  • Lávllo vizar biellocizaš (1976)
  • Ádjaga silbasuonat (1981)
  • Ruoktu váimmus (1985) eaŋgalasgillii Trekways of the wind (1994), dárogillii Vidderna inom meg (1987)
  • Beaivi áhčážan (1988), eaŋgalasgillii The sun, my father (1997), suomagillii Aurinko, isäni (1992), dárogillii Solen, min far (1997)
  • Nu guhkin dat mii lahka Så fjernt det nære (1994)
  • Jus gazzebiehtár bohkosivččii (1996)
  • Girddán, seivvodan (1999)
  • Eanni, eannážan (2001), dárogillii Jorda, min mor (2006)
  • Ridn’oaivi ja nieguid oaidni (Teáhterčájálmas, man čálii 1995:s Helssegis, ja mii čájehuvvui Beaivváš-teáhteris 2007:s)

Vuittii Davviriikkaid girjjálašvuođa bálkkašumi

Áillohaš lea maiddái musihkkadahkki. Son ođasmahtii luođi go geavahišgođii vuosttamusaid gaskkas čuojanasaid luohtái juo 1968:s, goas ilmmai su vuosttas skearru Joikuja (Juigosat). Áillohaš lei vuosttaš sápmelaš guhte vuittii Davviriikkaid girjjálašvuođa bálkkašumi 1991:s girjjiinis Beaivi, Áhčážan, mas leat sihke divttat ja boares fotogovat.

Áillohaš jođii dáidagiinnis ja musihkainis miehtá máilmmi, ja maiddái eamiálbmogiid luhtte. Su girjjálašvuođas, dáidagis ja musihkas son váldá dávjá ovdan eamiálbmotfáttáid.


Musihkka

Áillohaš lea ráhkadan musihka dovddus Ofelaš-filbmii. Lillehammera Olympia-gilvvuin 1994:s juoiggai Áillohaš rahpanseremoniijas mii sáddejuvvui TV-kanálaid bokte miehtá máilmmi miljovnnaid geahččiide.

Ruoktu váimmus

Áillohačča girji Ruoktu váimmus lea šaddan sápmelaččaide ráhkisin. Dat adnojuvvo klassihkárin dan sivas go dat sisttisdoallá diktaráiddu Ruoktu váimmus.

Ruoktu váimmus-girji lea rievtti mielde golmma girjji čoakkáldat: Giđa ijat čuovgadat (1974), Lávlo vizar biellocizaš (1976) ja Ádjaga silbasuonat (1981). Girji lea earenoamáš logus danin go dan govat ja teaksta gullet oktii ja lohkki sáhttá vásihit gova ja teavstta oktiigullama.

Sámi eatnan duoddariid-luohti lea šaddan hui dovddus luohtin miehtá Sámi.

Áillohačča divttaid earenoamášvuođa sisdoalu ja huksehusa birra sáhtát lohkat eanet earet eará dáppe: Harald Gaski: Sámi čállit. 2006. s. 36–37.

 

 

Áillohačča birra gávnnat maiddái dieđuid dáppe:

Wikipedia

Lapinkirjailijat

Lassagammi

Lassediehtu

Niko Valkeapää lea lávlon Ruoktu váimmus divtta CD-skearrus Niko Valkeapää (2003)

Sámi eatnan duoddariid luohti gávdno CD-skearrus «Sápmi lottážan» (1992)



 

© Davvi Girji OS 2008