5. Ahtanuššama áigi (1970–1995)

Kerttu Vuolab (1951–)

Kerttu Vuolab

Kerttu Vuolab. © Michal Aase/Davvi Girji.

Vuovdaguoikkas

Kerttu Vuolab lea riegádan 1951:s ja bajásšaddan Suoma Sámis Vuovdaguoikkas, gos son dán áigge orru maiddái. Kerttu Vuolab váccii skuvlla vuos Vuovdaguoikkas ja dan maŋŋá, nu mo máŋggat earátge sámemánát, son vulggii ruovttus eret skuvlii Avvilii, amas báikái ja amas kultuvrii.

Mánáid- ja nuoraidgirječálli

Kerttu Vuolaba mii dovdat mánáid- ja nuoraidgirječállin ja govvadahkkin, muhto son čállá divttaid ja lávllateavsttaid ja artihkkaliid maiddái. Son ráhkada ieš govaid girjjiidasas. Son čuohppá govaid ivdnás báhpáriin (collage-teknihkka). Kerttu lea johtán ollu skuvllaid ja mánáidgárddiid mielde muitaleamen sámi mytologiija birra. Kerttu Vuolab lea bargan sámemánáidgárddis, girjerádjosis, giellabagadallin ja oahpaheaddjin, ja son lei maiddái leanadáiddára virggis, gos son bagadalai sámi nuoraid ja mánáid máŋggalágan dáiddasurggiin.

Kerttu govvádallá gielain

Kerttu Vuolab lea bajásšaddan rikkes muitalan- ja máinnastanbirrasis ja son lea lohkkiide, mánáide ja nuoraide goivon dan njálmmálaš árbevieruid gáldu eatnatvuođas muitalusaid, máidnasiid, hoahkamiid, árbevieruid, juigosiid ja dajahusaid. Kerttu giella lea earenoamáš rikkis ja son lea meašttir govvádallat buotlágan áššiid ja dovdduid.

Kerttu Vuolab ill.

Bárbmoáirras girjjis. © Kerttu Vuolab.

Kerttu Vuolab lea dovddus sámi njálmmálaš árbevieruid gaskkusteaddjin sámi mánáide ja nuoraide. Son maiddái čállá ollu sámi mytologiija vuođul man dán áigásaš olbmot eai šat dovdda nu bures, muhto mas lea hirbmat ollu addinláhkai dán áiggaš nuoraide ja mánáide. Namalassii Kerttu Vuolaba teavsttat nanosmahttet sámi ja álgoálbmotidentitehta.


Maid Kerttu Vuolab čállá?

Kerttu Vuolab čállá mánáid- ja nuoraidgirjjiid.

  • Golbma skihpáračča Dikta- ja lávllagirji (1979, 1989) Almmuhuvvui maiddái anáraš- ja nuortalašsámegillii.
  • Ánde ja Risten jagi farus (1990) čoakkáldat árbevirolaš ja ođđa stohkosiin, hoahkamiin, divttain, lávlagiin ja luđiin. Čanusmuitalussan leat guovtti máná árgabeaivvi dáhpáhusat. Girjjis oažžu deattu sámegiela riggodat, man girječálli atná deaŧalažžan olles kulturárbbi áddemis. Dása lea maid jietnabáddi ráhkaduvvon ja lea ollu geavahuvvon skuvllain ja mánáidgárddiin oahpahusas. Dán sáhttá lohkat beanta klassihkárin.
  • Čeppari čáráhus. Romána (1994) Čeppari čáráhus lea nuoraidromána 11-jahkásaš Máreha skuvllaáiggis go son šaddá guođđit ruovttu ja fárret amas báikái skuvlla vázzit ja internáhtas orrut. Dát lea muitalus Máreha rávásmuvvamis mánás nuorra nissonin, ja man láhkai deaivvadeapmi váldoálbmoga kultuvrrain lea váttis go Máret šaddá dovdat olggušteami ja givssideami dušše dan dihtii go lea sápmelaš.
  • Čomisteaddjit. Teáhterčájálmas (2005) (ovttasbarggus Sverre Porsangeriin) Dát čájálmas lea sámi mytologiija vuođul čállon, ja govvida sámi dološ eallima dan vuođul, omd. man láhkai goddebivdu šattai boazodoallun. Čájálmasa rollat ipmilat, eallit ja fuođđut govvidit replihkaiguin min njálmmálaš girjjálašvuođa riggodaga, jáhkuid, luđiid, sátnevádjasiid ja hoahkamiid. Girjji sáhttá lohkat muitalussan ja čáppagirjjálašvuohtan.
  • Bárbmoáirras (2008). Mánáid ja nuoraid máinnasromána, mii lea čállon sámi muitalanárbevieru ja mytologiija vuođul.

Kerttu Vuolab lea jorgalan:

  • Saint-Exupery. Bás prinssaš (1981)
  • Lagerlöf. Lottežan Niillasa mátkkit (videobáttit 1999)
  • Jansson. Moson de geavvá? (2000)

 

Dáppe gávnnat maiddái Kerttu Vuolab birra dieđuid:

Wikipedia



 

© Davvi Girji OS 2008