5. Ahtanuššama áigi (1970–1995)

Kirsti Paltto (1947–)

bildebeskrivelse

Kirsti Paltto. © Ávvir.

Kirsti Paltto lea riegádan ja bajásšaddan Deanuleagis, Fierranjogas Ohcejoga gielddas. Dál son orru Ohcejoga girkosiiddas. Sus lea oahpaheaddjioahppu, muhto ii leat olus bargan gal oahpaheaddjin. Son lea girječálli ja lea leamaš maiddái teáhterjođiheaddjin Suoma bealde «Rávgos»-nammasaš sámeteáhteris. Kirsti Paltto lea leamaš guhká maiddái Sámi girječálliid searvvi jođiheaddjin.

Máŋggalágán čállosat

Kirsti Paltto lea sámi girječálliin dat guhte lea buvttadan eanemus iešguđetlágán čállosiid; románaid, mánáidgirjjiid, diktagirjjiid, gullogovaid, teáhterčájálmasaid sihke mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide. Su vuosttas girji lei noveallačoakkáldat Soagŋu, mii almmuhuvvui 1971:s. Dan rájes son lea buvttadan sámegillii girjjálašvuođa eanet go oktage eará sámegirječálli.

Kirsti Paltto čálii sámegillii vuosttas mánáidromána Vilges geađgi  1980:s. Son lea dadjan ahte son čállá sámi muitalanárbbi vuođul ođđaáigásaš muitalusaid ođđaáiggi sámemánáid várás.

Kirsti Paltto girjjálašvuohta lea jorgaluvvon ee. suoma-, dáro-, duiskka- ja anárašgillii.

Románaráidu

Kirsti Paltto lea almmuhan golmmaoasát románaráiddu, mas mii čuovvut Riebanjávrri gátti ássi bearraša juohkebeaivválaš eallima. Girjeráiddu váldopersovdna lea Johanas, ja ráidu lea su ja su lagasolbmuid eallima birra.

  • Guhtoset dearvan min bohccot (1987)
  • Guržo luottat (1991)
  • Násttit muohtagierragis (2007)

Rámiiduvvon čálli

Sámiráđi girjjálašvuođa bálkkašumi Kirsti Paltto oaččui noveallačoakkáldagain Suoláduvvan 2001:s. Dat lea jorgaluvvon maiddái dárogillii ja lea ožžon nama Stjålet. Dat seamma noveallačoakkáldat lei maid evttohuvvon davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašupmái 2002:s.

Guhtoset dearvan min bohccot suomagiela jorgalus Voijaa minun poroni lei 1986:s evttohuvvon Finlandia bálkkašupmái.

Ollesolbmuide

  • Soagnu. Noveallat. (1971)
  • Risten. Noveallat. (1981)
  • Guhtoset dearvan min bohccot. Romána (1987)
  • Guovtteoaivvat nisu. Noveallat. (1989)
  • Guržo luottat. Romána (1991)
  • 256 golláza (1992)
  • Suoláduvvan. Noveallat. (2001)
  • Násttit muohtagierragis. Romána (2007)

Mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuohta

  • Vilges geađgi (1980)
  • Go Ráhkun bođii Skáhpenjárgii (1982)
  • Golleozat (1984) Sápmelaš álbmotmáidnasa vuođul
  • Dávggáš ja násti (1988)
  • Divga (1990)
  • Urbi (1994)
  • Ája (2007)

Diktagirjjit

  • Riđđunjárga (1979)
  • Beaivváža bajásdánsun (1985)
  • Beštoriin (1997)

Čájálmasat ja gullogovat

  • Liemmajoen Anni, čájálmas (1976)
  • Maahiset, gullogovva (1977)
  • Niilan porovaara, gullogovva (1981)
  • Jiella, gullogovva (1990)
  • Dat ráhkesvuohta (Rávgoš-teáhter 1994)
  • Gáiggonat (Rávgoš-teáhter 1995)
  • Váibmoustibat (Rávgoš-teáhter 1996)
  • Girill von Dáktelus (Rávgoš-teáhter 1999)
  • Smávva gullogovat sámerádioi (1976–80)

 

Jorgalusat girječálli buktagiin

  • Ildstedene synger. Samisk samtidslitteratur (1984) Jorgaleaddjin Laila Stien
  • Sukukansojen novelleja (1985)
  • Voijaa minun poroni (1986) Suomagillii jorgalan Eino Kuokkanen
  • Våja våja nana nana. Samiske tekster (1991) Doaimmahan Harald Gaski
  • Canti Lapponi (1992) A cura di Giorgio Pieretto
  • Juokse nyt naalin poika (1993) Suomagillii jorgalan Eino Kuokkanen
  • Tivga (1994) Anárašgillii jorgalan Matti Morottaja
  • In the shadow of the midnight sun. Contemporary Sami prose and poetry (1996)
  • Zeichen der Zerstörung. Romána (1997) von Regine Pirschel
  • Moroskovaja polnaja. Rasskazy, stihi i skazki pisatelei Barentseva regiona (1997)
  • Tästä alkaa tie. Barentsin alueen kirjallisuusantologia (1999)
  • Stjålet. Noveller (2005)

 

Wikipedias gávnnat maiddái Kirsti Paltto birra dieđuid.



 

© Davvi Girji OS 2008